Sisäilmaoireet, sisäilmasairaus ja CIRS: mitä ne ovat?

Sisäilmaoireet ovat oireita, jotka ihminen yhdistää tiettyyn rakennukseen, kuten kotiin, kouluun tai työpaikkaan. Tavallisia ovat esimerkiksi hengitystie-, silmä- ja iho-oireet, päänsärky ja väsymys. Oireiden syy tai yhteys rakennukseen ei kuitenkaan aina ole tiedossa [1].

Sisäilmasairaus ja homesairaus ovat Suomessa arkikielen sanoja, eivät lääketieteellisiä diagnooseja. Vuoden 2024 hoitosuosituksen mukaan mitään tiettyä “sisäilmasairautta” ei ole [1]. Suosituksen mukaan oireiluun vaikuttavat monet tekijät yhtä aikaa. Kosteusvaurio on riski lähinnä hengitysteille ja astmalle. Pitkittynyttä, laaja-alaista oireilua selittävät pitkälti toiminnalliset mekanismit [1].

CIRS (krooninen tulehdusvasteoireyhtymä) on eri malli. Se kuvaa tulehduksellista sairautta kosteusvaurioituneessa rakennuksessa altistumisen jälkeen, ja sillä on omat laboratoriotestinsä [2].

Kun ihminen sairastuu kosteassa tai homeisessa rakennuksessa, Suomessa puhutaan monella sanalla: sisäilmasairaus, sisäilmaoireilu, homesairaus, ympäristöherkkyys ja kemikaaliherkkyys (MCS). Näistä vain yksi on lääketieteellinen termi, jolla on oma diagnoosikoodinsa. Tässä artikkelissa käydään läpi jokainen termi, se mitä suomalainen lääketiede niistä nyt sanoo, miten CIRS eroaa niistä ja mitä voit tehdä, jos epäilet kotiasi tai työpaikkaasi.

Mitä sisäilmasairaus, homesairaus ja muut termit tarkoittavat?

Arkikielessä sanat menevät limittäin, mutta lääkärille ne tarkoittavat eri asioita.

Termi	Mitä sillä yleensä tarkoitetaan	Asema suomalaisessa lääketieteessä
Sisäilmasairaus	“Sairastuin rakennuksen sisäilmasta”	Ei diagnoosi. Vuoden 2024 hoitosuosituksen mukaan tiettyä sisäilmasairautta ei ole [1].
Sisäilmaoireilu, sisäilmaoire	Oireet, jotka ilmenevät tietyssä rakennuksessa	Virallinen termi: oire, jonka ihminen yhdistää rakennukseen, mutta jonka aiheuttaja tai syy-yhteys ei ole tiedossa [1].
Homesairaus (“hometalosairaus”)	Homeisen kodin, koulun tai työpaikan aiheuttama sairaus	Ei diagnoosi. Vuoden 2017 Käypä hoito -suosituksen mukaan määriteltyä “hometalosairautta” ei ole; kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä [3].
Ympäristöherkkyys	Reagointi hajuihin, kemikaaleihin, homeeseen tai sähköön, joita muut sietävät	Tunnustettu tila, joka luetaan toiminnallisiin häiriöihin. Suomessa käytetään oirekoodia R68.81, kun kriteerit täyttyvät ja toimintakyvyn rajoitteet ovat merkittävät [1].
Kemikaaliherkkyys, MCS	Oireet hajusteista, pesuaineista tai liikenteen pakokaasuista	Suomalaiset suositukset eivät pidä sitä erillisenä sairautena vaan yhtenä ympäristöherkkyyden muotona [1].
CIRS	Monen elinjärjestelmän tulehduksellinen sairaus kosteusvaurioituneessa rakennuksessa altistumisen jälkeen	Ei kuulu suomalaisiin hoitosuosituksiin. Kuvannut ja tutkinut pääosin tri Ritchie Shoemakerin ryhmä [2, 4].

MCS-termi (multiple chemical sensitivity eli monikemikaaliherkkyys) on peräisin vuoden 1999 konsensusmääritelmästä [5]. Se kuvaa kroonista tilaa, jossa:

• oireet toistuvat samanlaisina pienillä altistumistasoilla useille toisiinsa liittymättömille kemikaaleille
• oireet tuntuvat useassa elinjärjestelmässä
• oireet helpottavat, kun laukaisevat tekijät poistetaan

Miten suomalainen lääketiede suhtautuu sisäilmaoireiluun?

Suomen keskeinen ohjeistus muuttui vuonna 2024. Vanha ohje oli Käypä hoito -suositus. Käypä hoito -suositukset ovat Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin laatimia kansallisia hoitosuosituksia. Ohjeen nimi oli Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas.

Uuden suosituksen laati sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä. Siinä oli tutkijoita, kliinikoita, potilasnäkökulman edustajia ja sosiaaliturvan asiantuntijoita [1].

Mitä vuoden 2024 hoitosuositus sanoo?

Suosituksen keskeiset näkemykset reilusti esitettyinä:

• Oireet ovat yleisiä ja yleensä lieviä. Vuosina 2022–2023 tehdyssä kyselyssä kysyttiin työpaikan sisäilmaan liittyvistä oireista edellisen vuoden aikana. Niitä kertoi kokeneensa noin 16 % työikäisistä naisista (joka kuudes) ja 8 % miehistä (joka kahdestoista). Kotona oireilevia oli noin 4–5 % eli yksi 20–25:stä [1].
• Moni tekijä vaikuttaa yhtä aikaa. Kolmenlaiset tekijät vaikuttavat siihen, syntyvätkö oireet, jatkuvatko ne ja pahenevatko ne [1]:
  • rakennus: ilmanvaihto, lämpötila, kuiva ilma, kosteusvauriot, pöly
  • ihminen itse: terveydentila, stressi, uni
  • yhteisö: työyhteisö, huoli, media
• Kosteusvaurio on todellinen riski, lähinnä hengitysteille. Oleskelutiloihin ilmayhteydessä oleva kosteusvaurio on riskitekijä hengitystieoireille. Se on riskitekijä myös astman kehittymiselle ja pahenemiselle [1]. Yleisoireiden, kuten väsymyksen, yhteydestä kosteusvaurioihin näyttö on suosituksen mukaan heikompaa [1]. Suositus toteaa myös, että kosteusvaurioituneista rakennuksista mitatut mykotoksiinipitoisuudet (homemyrkyt) alittavat toksikologiset turvarajat [1].
• Toiminnalliset mekanismit selittävät suuren osan pitkittyneestä oireilusta. Toiminnallinen tarkoittaa, että keskushermosto ja stressijärjestelmä ovat herkistyneet. Silloin tavalliset aistimukset tuntuvat voimakkaampina, ja oireet alkavat ylläpitää itseään. Suositus kuvaa jatkumon. Toiminnalliset mekanismit voivat olla mukana jo lievässä oireilussa ja hallita vaikeimpia tilanteita [1].
• Ympäristöherkkyys on kattotermi. Lääketieteen nykykäsityksen mukaan erillisiä sähkö-, kemikaali- tai sisäilmaherkkyyksiä ei ole. On yksi ympäristöherkkyys. Sen arvioidaan koskevan alle 0,2 %:a suomalaisista eli alle kahta tuhannesta [1].

Mikä jää keskustelussa helposti huomaamatta?

Ensinnäkin suosituksen mukaan vaikeakaan toiminnallinen sisäilmaan liittyvä oireilu ei ole mielenterveyden häiriö eikä johdu sellaisesta [1].

Toiseksi suositus edellyttää, että potilasta kuunnellaan huolellisesti, hänen tutkimiseensa varataan riittävästi aikaa ja häntä tuetaan, löytyipä diagnoosia tai ei [1].

Hoito suosituksen mukaan [1]:

• todettujen sairauksien, kuten astman, hoito yleisten hoitosuositusten mukaan
• arjen toimintakyvyn tukeminen
• ympäristöherkkyyteen viittaavassa oireilussa esimerkiksi kehollisia oireita hoitavat nettiterapiat, psykofyysinen fysioterapia (fysioterapia, joka huomioi sekä kehon että mielen) tai käyttäytymisterapia

Suositus edellyttää myös, että rakennuksessa havaitut puutteet korjataan viivytyksettä. Se toteaa, ettei niin sanottujen erityispuhtaiden tilojen käytölle ole tutkimusnäyttöä [1].

Kaikki eivät olleet samaa mieltä. Lausuntokierroksella ammattiliitot ja yksityishenkilöt arvostelivat luonnosta toiminnallisten häiriöiden korostamisesta ja terveyshaittojen vähättelystä. Osa tutkimustahoista esitti päinvastaista kritiikkiä [6].

Miten CIRS eroaa näistä?

CIRS on yhdysvaltalaisen lääkärin Ritchie Shoemakerin kehittämä malli. Se etenee näin:

Hoito alkaa altistuksen lopettamisesta ja jatkuu vaiheittaisella Shoemakerin protokollalla [2].

Näkemykset eroavat siis siinä, mitä oireiden taustalla ajatellaan tapahtuvan. Suomalainen hoitosuositus kuvaa oirekuvaa, jolla on monta syytä. Pitkittyneissä oireissa aivojen uhka- ja stressijärjestelmillä on keskeinen rooli. CIRS kuvaa tiettyä tulehduksellista sairautta osalla altistuneista. Shoemakerin ryhmän mukaan se voidaan tunnistaa tietyillä testeillä [2].

Käydäänkö Suomessa samanlaista keskustelua?

Käydään. Kaksi suomalaista ehdotusta osoittaa samaan suuntaan kuin CIRS:

• Valtonen 2017. Helsinkiläinen infektiotautien erikoislääkäri Ville Valtonen ehdotti kliinisiä kriteerejä “kosteus- ja homeyliherkkyysoireyhtymälle” (dampness and mold hypersensitivity syndrome). Kriteerit olivat altistumishistoria, toistuvat infektiot, rakennukseen liittyvät oireet, kemikaaliherkkyys ja tuoksuherkkyys [7].
• Sairaalan henkilökunta 2020. Kyselytutkimuksessa kosteusvaurioituneessa suomalaisessa sairaalassa työskennelleet sairaanhoitajat ja kätilöt raportoivat väsymystä, aivosumua ja kemikaaliherkkyyttä selvästi useammin kuin vertailuryhmä [8].

Kumpaakaan ehdotusta ei ole otettu suomalaiseen hoitosuositukseen. Kyselytutkimus oli pieni ja perustui ihmisten omaan ilmoitukseen.

Missä hoitosuositus ja CIRS-malli ovat samaa ja missä eri mieltä?

Kysymys	Suomalainen hoitosuositus (2024)	CIRS-malli (Shoemaker)
Onko olemassa tietty sairaus?	Ei tiettyä sisäilmasairautta; ympäristöherkkyys on toiminnallinen häiriö [1]	Kyllä, CIRS, geneettisesti alttiilla osalla altistuneista [2]
Voiko kosteusvaurio haitata terveyttä?	Kyllä, lähinnä hengitysteitä ja astmaa [1]	Kyllä, ja alttiilla ihmisillä koko elimistöä [2]
Miksi oireet jatkuvat rakennuksesta poistumisen jälkeen?	Keskushermoston ja stressijärjestelmän herkistyminen, huoli, välttäminen [1, 16]	Jatkuva tulehdus; uudelleenaltistuminen pienillekin määrille ylläpitää sitä [2]
Voivatko testit osoittaa syyn?	Mikään laboratoriotesti ei voi yhdistää oireita rakennukseen [1, 3]	VCS-testi ja veren merkkiaineet tukevat diagnoosia [2]
Korjataanko rakennus?	Kyllä, puutteet korjataan viivytyksettä [1]	Kyllä, altistuksen lopettaminen on ensimmäinen vaihe [2]
Välttäminen	Pitkäaikainen välttäminen voi kaventaa elämänpiiriä ja ylläpitää oireita [1, 10]	Kosteusvaurioituneiden rakennusten tiukka välttäminen on välttämätöntä [2]
Hoito	Todettujen sairauksien tavanomainen hoito, toimintakyvyn tuki, psykologinen ja fyysinen kuntoutus [1]	Vaiheittainen Shoemakerin protokolla [2]

Yhteistä on enemmän kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Kosteusvauriot pitää korjata. Oireet ovat todellisia. Potilasta pitää kuunnella. Muut sairaudet on suljettava pois.

Eri mieltä ollaan lähinnä kolmesta asiasta: mikä ylläpitää pitkittyneitä oireita, voivatko laboratoriotestit auttaa ja auttaako välttäminen vai haittaako se.

Mitä teen, jos epäilen kotiani tai työpaikkaani?

Kenelle ilmoitan rakennuksesta?

• Työpaikka tai koulu: ilmoita asiasta työnantajalle, esimerkiksi esihenkilöllesi tai työsuojeluvaltuutetulle. Työterveyshuolto arvioi, mitä rakennuksen olosuhteet merkitsevät työntekijöiden terveydelle, mieluiten yhdessä työpaikan sisäilmastoryhmän kanssa. Päätös tilojen käytöstä kuuluu työnantajalle [1, 11].
• Koti: ota ensin yhteyttä isännöitsijään tai kiinteistön omistajaan. Heidän vastuullaan on selvittää ja korjata ongelma. Jos mitään ei tapahdu, ota yhteyttä kuntasi ympäristöterveydenhuoltoon eli terveydensuojeluviranomaiseen [12]. Asumisterveysasetuksen mukaan korjaamaton kosteusvaurio ja mikrobikasvu, jolle asukkaat voivat altistua, ylittävät toimenpiderajan [1, 13]. Toimenpideraja on taso, jolla asetus edellyttää toimenpiteitä. Lue lisää kosteusvaurio-oppaastamme.

Entä jos epäilen myös CIRS:ää?

CIRS-selvittelyyn kuuluvat altistumishistoria, VCS-testi ja verikokeet, kuten MSH, MMP-9, TGF-β1 ja C4a. Nämä testit eivät kuulu suomalaiseen hoitosuositukseen. Siksi tarvitset todennäköisesti CIRS:ään perehtyneen lääkärin. Olemme koonneet listan CIRS:ään perehtyneistä lääkäreistä Suomessa.

Hylätty VCS-testi on syy jatkaa selvittelyä, ei diagnoosi.

Kosteisiin rakennuksiin useimmin liitetyistä oireista kerrotaan artikkelissa kosteusvaurion oireet. Vertailu toiseen väsymystä ja aivosumua aiheuttavaan sairauteen löytyy artikkelista miten CIRS eroaa ME/CFS:stä.

Kuinka vahvaa tutkimusnäyttö on?

• Hyvin tutkittu Kosteusvauriot ja hengitystiet. Riippumattomat katsaukset tukevat kosteiden ja homeisten rakennusten yhteyttä hengitystieoireisiin ja astmaan [14]. Tässäkään kuva ei ole yksinkertainen. Vuonna 2025 julkaistussa 30 418 suomalaisen koululaisen seurannassa koulujen tarkastuksissa todetut homevauriot eivät olleet yhteydessä uusiin astmatapauksiin [15].
• Ympäristöherkkyys toiminnallisena häiriönä. Suomalaiset ja ruotsalaiset väestö- ja potilastutkimukset tukevat tätä näkemystä [9, 10]. Samoin tekee katsaus mahdollisista mekanismeista, kuten neurogeenisesta tulehduksesta (hermoston käynnistämä tulehdus) ja herkistymisestä [16]. Näissä tutkimuksissa ei löydetty toksista selitystä. Ne eivät kuitenkaan voi todistaa, ettei biologista syytä ole. Suositus itsekin toteaa, ettei luotettavia biomarkkereita (elimistöstä mitattavia merkkejä) ole [1].
• Alustava tutkimus Pitkittyneen sisäilmaoireilun hoidot. Näyttö on vähäistä kaikkien osalta. Suomalaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa kokeiltiin kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja psykoedukaatiota (tietoa siitä, miten oireet syntyvät). Satunnaistetussa tutkimuksessa sattuma ratkaisee, kuka saa minkäkin hoidon. Tämä tutkimus ei tuottanut selvää vaikutusta päätulosmuuttujaan, ja se jäi suunniteltua pienemmäksi [17]. Suositus peräänkuuluttaa lisätutkimusta kuntoutuksesta [1].
• Alustava tutkimus CIRS. Diagnostiset kriteerit, testit ja hoitoprotokolla ovat lähes kokonaan tri Shoemakerin ryhmän ja hänen menetelmiään käyttävien kliinikoiden tuottamia [2, 4]. CIRS-kliinikoiden vuonna 2024 julkaisemassa katsauksessa löytyi 13 julkaistua artikkelia CIRS:n hoidosta. Niistä 11 käsitteli Shoemakerin protokollaa [18]. Laajat riippumattomat tutkimukset puuttuvat. CIRS:ää muistuttavat suomalaiset havainnot ovat peräisin pienistä tutkimuksista [7, 8].

Rehellinen yhteenveto: molemmat mallit kuvaavat todellista kärsimystä, eikä kummallakaan ole viimeistä sanaa. Ensimmäiset askeleet ovat samat. Korjaa rakennus, sulje pois muut sairaudet ja jatka avun hakemista. Miten tämä meni sivuston perustajan kohdalla, voit lukea Joelin CIRS-tarinasta.

Muista nämä

Testaa itseäsi: Osaatko selittää, mikä on tärkein ero “toiminnallisen” selityksen ja CIRS-selityksen välillä, kun oireet jatkuvat rakennuksesta poistumisen jälkeen?

Mitä seuraavaksi?

• Lue, mikä on CIRS.
• Lue, miten CIRS diagnosoidaan.
• Lue kosteusvaurio-oppaamme.

Lähteet

1. Sisäilma ja terveys: potilaiden diagnosointi, hoito ja kuntoutus -työryhmä (sosiaali- ja terveysministeriö). Sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen hoitosuositus. Terveysportti, Duodecim; 22.3.2024. Terveysportti
2. Shoemaker R, Johnson K, Jim L, et al. Diagnostic process for chronic inflammatory response syndrome (CIRS): a consensus statement report of the Consensus Committee of Surviving Mold. Internal Medicine Review. 2018;4(5):1–47. PDF
3. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Käypä hoito -suositus, 25.1.2017 (ylläpito lopetettu; arkistoversio). Käypä hoito
4. Shoemaker RC, House DE. Sick building syndrome (SBS) and exposure to water-damaged buildings: time series study, clinical trial and mechanisms. Neurotoxicol Teratol. 2006;28(5):573–588. PubMed
5. Multiple chemical sensitivity: a 1999 consensus. Arch Environ Health. 1999;54(3):147–149. PubMed
6. Sosiaali- ja terveysministeriö. Lausuntoyhteenveto: Sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen hoitosuositus. VN/18878/2022-STM-36; 19.2.2024. PDF
7. Valtonen V. Clinical diagnosis of the dampness and mold hypersensitivity syndrome: review of the literature and suggested diagnostic criteria. Front Immunol. 2017;8:951. PubMed
8. Hyvönen S, Lohi J, Tuuminen T. Moist and mold exposure is associated with high prevalence of neurological symptoms and MCS in a Finnish hospital workers cohort. Saf Health Work. 2020;11(2):173–177. PubMed
9. Karvala K, Sainio M, Palmquist E, Claeson AS, Nyback MH, Nordin S. Building-related environmental intolerance and associated health in the general population. Int J Environ Res Public Health. 2018;15(9):2047. PubMed
10. Vuokko A, Karvala K, Suojalehto H, et al. Clinical characteristics of disability in patients with indoor air-related environmental intolerance. Saf Health Work. 2019;10(3):362–369. PubMed
11. Työterveyslaitos. Sisäilma, terveys ja oireilu. Viitattu 2.10.2026. ttl.fi
12. Helsingin kaupunki. Asunnon terveyshaitan selvittäminen. Viitattu 2.10.2026. hel.fi
13. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015). Finlex
14. Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K, Tong M, Douwes J. Respiratory and allergic health effects of dampness, mold, and dampness-related agents: a review of the epidemiologic evidence. Environ Health Perspect. 2011;119(6):748–756. PubMed
15. Pekkanen J, Täubel M, Lehtimäki L, Marttila T, Karvonen AM. Inspection confirmed mold damage in schools and new use of drugs for airway obstruction: a cohort study. PLoS One. 2025;20(10):e0333486. PubMed
16. Nordin S. Mechanisms underlying nontoxic indoor air health problems: a review. Int J Hyg Environ Health. 2020;226:113489. PubMed
17. Selinheimo S, Vuokko A, Hublin C, et al. Psychosocial treatments for employees with non-specific and persistent physical symptoms associated with indoor air: a randomised controlled trial with a one-year follow-up. J Psychosom Res. 2020;131:109962. PubMed
18. Dooley M, Vukelic A, Jim L. Chronic inflammatory response syndrome: a review of the evidence of clinical efficacy of treatment. Ann Med Surg (Lond). 2024;86(12):7248–7254. PubMed

Huomio: tämä artikkeli on tarkoitettu vain tiedoksi, eikä se korvaa lääkärin diagnoosia tai hoitoa. Jos sinulla on jatkuvia oireita, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.